Suomessa vasta opetellaan hyödyntämään yhteisöllisiä työtapoja

Marketvision tekemän tutkimuksen mukaan yhteisölliset toimintatavat yleistyvät myös yritysten ja organisaatioiden käytössä. Erityisesti virtuaalipalaverit ja -projektityötilat ovat yleisiä tiedonjakokanavia, joiden yhteydessä on luontevaa rikastaa sisältöjä kommentoimalla, chattaamalla tai jopa peukuttamalla sisältöjä.

Sisäisessä käytössä tällaiset toteutukset ovat kuitenkin varsin pistemäisiä ja toimintatavat hajanaisia, vain harva kehittää yhteisöllisiä toimintatapoja systemaattisesti. Muutoksen ajurina onkin asiakkaan ääni, joka vaatii vastaamaan tarjouspyyntöihin Instagramissa, olemaan läsnä Facebookissa ja Twitterissä, jakamaan dokumentaation virtuaalisessa projektityötilassa sekä tarjoamaan asennus- ja huolto-ohjeita myös videona suojatun yhteyden yli.

Prosessien tukeminen kollaboratiivisten työkalujen avulla

Jo puolet tutkituista organisaatioista hyödyntää yhteisöllisiä keinoja ydinliiketoiminnassaan. Kuitenkin vain neljäsosa kokee yhteisöllisyyden luontevaksi osaksi liiketoimintaprosessejaan. ”Vaikuttaakin siltä, että yhteisöllisyys on ottanut itse itsensä käyttöön. Nyt prosessi- ja työkaluvastuulliset ovat huomaamassa, että tämäkin pitäisi saada jotenkin systemaattisen kehityksen piiriin”, pohtii Marketvision tutkimusjohtaja Sanna Korhonen.

Koska yhteisöllisyyden perusajatuksia on vapaus viestiä missä haluan ja miten haluan, on kehitykseen vaikea päästä kiinni konkreettisella tasolla. ”Asioita vain tapahtuu”, toteaa Korhonen ja jatkaa: ”tuotekehitykseen ovat ilmestyneet wikit, chatit, videojaot ja erilaiset mobiilisovellukset avuksi tiedonjakamiseen, asiakaspalvelussa chatti ja verkostolta kysyminen on arkipäivää. Yritysjohtajat viestivät sisäisten ja ulkoisten blogien avulla, ulkoinen viestintä huolehtii asiakkaiden tavoittamisesta ja brandinhallinnasta sosiaalisen median kanavissa kuten Facebookissa, Twitterissä tai LinkedInissä. Muutosvauhti on huima, eikä organisaatioiden kyvykkyys hyödyntää uusia toimintatapoja tahdo millään ehtiä mukaan.”  

Miksi yhteisöllisyys sitten leviää organisaatioissa? Strategiseen asemaan yhteisöllisyys ja sosiaalisen median kanavat ovat nousseet vain viestinnässä ja markkinoinnissa, joissa reaktionopeus ja asiakaskokemus ovat nousseet keskiöön. ”Sisäisesti ja kumppaniverkoston kanssa tiedon jakamisen helppous ja reaaliaikaisuus ovat selkeästi tärkein syy hyödyntää digitaalisia kanavia. Yhteisöllisten tapojen hyödyntäminen helpottaa myös yhteistyötä maantieteellisesti hajanaisissa organisaatioissa”, toteaa Korhonen. Haasteeksi taas nousee tietotulvan hallinnan ongelmat kun tieto räjähtää useaan kanavaan, eikä ole mitään keinoa tietää missä kanavassa se viimeisin viestiketju pyörii. Moni vastaajista nostaakin esille osaamisen ja ohjeistuksen puutteen sekä arkuuden lähteä kokeilemaan uutta tapaa toimia. ”Yhteisöllisten toimintatapojen todellinen arvo löytyy vasta kun viestinnästä tulee reaaliaikaista ja kahdensuuntaista perinteisen dokumenttien jakelun sijaan”, pohtii Korhonen.

Organisaatioiden aktiivisuus yhteisöllisten toimintatapojen hyödyntäjänä vaihtelee suuresti. ”Tyypillisesti mobiili- ja etäkäyttöön tottuneet organisaatiot tai toiminnot kokevat yhteisölliset kanavat helpommiksi käyttää ja saattavat jopa mieluummin käyttää pikaviestimiä ja videota kuin sähköpostia. Sen sijaan dokumenttikeskeiset organisaatiot yhä liikuttelevat A-nelosia virtuaalisissa projektityötiloissa ja ovat digitalisoineet lähinnä hyväksyntäprosessiin liittyvät asiat”, toteaa Korhonen. Edelläkävijöillä nousee näkyviin organisaation johdon avoimuus ja rohkeus antaa kokeilla uusia työtapoja, esimerkiksi käyttää keskustelupalstoja katselmointikommentointiin tai Twitteriä tuotejulkistukseen.

Uusien yhteisöllisten toimintatapojen kohdalla ei ole helppoa löytää tukea tai parhaita käytäntöjä. Palveluntarjoajakenttä on vasta muodostumassa, ja kukin toiminto hakee tukea itseään lähellä olevalta kumppanilta. ”Tietohallinto kääntyy IT-palveluntarjoajan puoleen, markkinointi ja viestintä tähyilevät mainos- ja viestintätoimistojen suuntaan ja liiketoiminnot puolestaan kysyvät kaverilta tai - hieman yllättäenkin - operaattorilta. 69 % vastaajista ei osannut nimetä yhtään palveluntarjoajaa”, kertoo Korhonen ja jatkaa: ”Yhteisölliset työtavat ovat kuitenkin tulleet jäädäkseen. Jokaisen organisaation kannattaa miettiä miten, missä ja milloin yhteisöllisestä viestinnästä syntyy suurin lisäarvo.

Tutkimuksen toteutus ja tavoitteet

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää uusien yhteisöllisten työ- ja viestintätapojen hyödyntämisen yleisyyttä liiketoimintaprosessissa (Social Business Process Management) sekä millaisia hyötyjä niillä tavoitellaan tai on jo saavutettu suomalaisissa ja Suomessa toimivissa organisaatioissa. Tutkimuksessa yhteisöllisyydellä tarkoitettiin niin julkisia some-kanavia (esim. Facebook., YouTube) kuin organisaation sisäisiä tiedonjakokanavia (esim. wikit, blogit, chatit) sekä tarkasteltiin henkilötasolla tapahtuvaa yhteistyötä, joka tuottaa liiketoiminnallista lisäarvoa (esim. joukkoistaminen, innovointi).

Tutkimukseen haastateltiin 130 organisaation edustajia pääasiassa keskisuurista ja suurista organisaatioista (yli 250 henkeä)

Ota yhteyttä

Sanna Korhonen Managing VP

+358 50 533 4747 Lähetä viesti

Lisää kommentti

Turvakoodi
Päivitä

Kommentit  

# VS: Suomessa vasta opetellaan hyödyntämään yhteisöllisiä työtapojaRosaura 21.03.2016 02:04
ขึ้นหัวมันก็ทัศนาหาได้ชัดว่า Aleida
เป็นทางแก้แดนการพูดต่อนัดต่อแนงไม่จัดหามาเป็นอยู่ได้มา Aleida นางงามกล่าวที่การแบ่งออกสัมภาษณ์มารคต่อโทรศัพท์ https://youtu.be/lK47xfQr9dU เพราะฉะนั้นข้าเจ้ารู้สึกตักเตือนเราต้องจะไปแห่งทิศทางอื่นแนว Aleida บริเวณควรโผล่รายจ่ายทางการที่ทางขนานนามว่าร้ายงบขัดขวางดูหมิ่น
Vastaa