Kansantalouden kasvun hiipuessa yksi on kasvanut tasaisen varmasti – työttömyys. Työllisten määrän väheneminen puolestaan heikentää monin tavoin IT-markkinoiden kysyntää.

Marketvision syyskuussa julkistetun arvion mukaan Suomen IT-markkinoiden arvo supistuu vuoden 2009 aikana reilut kolme prosenttia. IT-markkinoiden ei siis arvioida supistuvan yhtä voimakkaasti kuin Suomen bruttokansantuotteen. Ennustelaitosten viimeaikaisten arvioiden mukaan Suomen BKT supistuu kuluvana vuonna vähintään 5 prosenttia, joidenkin arvioidaan mukaan jopa 7 prosenttia vuoteen 2008 verrattuna.

Jos vaihteluväli tämän vuoden BKT:n kasvu- eli käytännössä laskuarvioissa on melkoinen, ollaan ensi vuodesta vielä enemmän eri mieltä. Toiset ennustajat uskovat BKT:n supistuvan vielä 2010, toiset – ehkä enemmistö – näkevät bruttokansantuotteen jälleen kasvavan. Kovin suurta kasvua ei tosin uskalla povata kukaan. Nousu takaisin vuoden 2008 tasolle vie joka tapauksessa vuosia.

Myös näkemykset työttömyyden kasvun nopeudesta ja syvyydestä vaihtelevat. Tilastojen perusteella voidaan todeta, että työttömyys on noussut tasaisesti huhtikuusta 2008 lähtien. Kun viime vuosina 15-74 -vuotiaiden kausitasoitettu työttömyysaste asettui 6-7 prosentin tuntumaan, rikkoutui 8 prosentin raja tämän vuoden huhtikuussa. Keväästä eteenpäin työttömyys on jatkanut kasvuaan hyppäyksittäin, siten että elokuussa oltiin jo lähellä yhdeksää prosenttia. Ensi vuonna työttömyysasteen arvioidaan saavuttavan 10-11 prosenttia.

Marketvisio arvioi IT-markkinoiden arvioidaan kääntyvän jälleen kasvuun vuonna 2010. Työttömyyden varjo kuitenkin lankeaa positiivisten odotusten ylle. Ensimmäisenä ehkä tulevat mieleen vaikutukset yksityishenkilöiden kulutukseen: työttömäksi joutunut ei ensimmäisenä ryhdy ostamaan uusia, varsinkaan vähänkään kalliimpia laitteita. Uusimpien pelien hankinnan sijasta pelataankin ehkä nettipelejä, ja niin edelleen.

Kuluttajat kuitenkin vastaavat alle 10 prosentista koko Suomen IT-kulutuksesta, joten yritysten ja julkihallinnon organisaatioiden toimet vaikuttavat IT-kysyntään huomattavasti enemmän. Työllisten määrän lasku vähentää niin laitteiden, ohjelmistojen, tukipalvelujen kuin koulutuksenkin kysyntää. Kun organisaatioilla on vähemmän rahaa käytettävissä, kiinnostaa myös halvemmalla ostaminen kuten offshoring. Tämä taas osaltaan vähentää Suomessa tehtävää IT-työtä.

Toiminnan tehostamisen tarve saattaa toki hetkellisesti lisätä joidenkin ohjelmistojen tai palveluiden kysyntää, tai muuttaa niiden hankintatapaa. Laajamittainen työttömyys heikentää silti IT-markkinoiden kasvunäkymiä. Vaikka 1990-alkupuolen työttömyyslukuihin tuskin ylletään – jo eläköitymisvauhdin vuoksi – on työttömyys vakava ongelma. Myös IT-alan työttömyys on lisääntynyt kysynnän heiketessä. Sopii toivoa, ettei IT-alasta tule uusi rakennemuutoksen ala, jonka osalta hyväksytään korkeakin työttömyys. Sellaisia ei kukaan kaipaa lisää tähän maahan.

Susanna Bairoh

Artikkeli on julkaistu Tietoviikon sivustolla Analyytikon ikkunassa.