Suomen tietoliikennemarkkinoita seuraavan analyytikon perusteos, Viestintäviraston markkinakatsaus, ilmestyi jälleen viime viikolla. Nyt tiedämme, että Suomessa on lähes 2,25 miljoonaa laajakaistaliittymää. Lisäksi Elisa on noussut suurimmaksi matkapuhelinoperaattoriksi ja matkapuhelinverkoissa siirretyn datan määrä on kasvanut räjähdysmäisesti. Yksi asia on kuitenkin lähes muuttumaton. Kiinteiden laajakaistaliittyminen nopeuksissa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia. 

Nopeista laajakaistaliittymistä on puhuttu paljon viimeisen vuoden aikana. Joulukuun alussa tehtiin periaatepäätös valtakunnallisesta laajakaistahankkeesta. Tavoitteena on saada vuoden 2015 loppuun mennessä lähes kaikki vakinaiset asunnot ja toimipaikat kahden kilometrin säteen sisälle nopeat liittymät mahdollistavasta valokuitu- tai kaapeliverkosta. Kaunis ajatus, mutta uusimmat Viestintäviraston tilastot kertovat kuitenkin karua kieltä nykytilanteesta. Kesäkuun lopussa 100 Mbps tai nopeampia liittymiä oli Suomessa vain 1 % kaikista kiinteistä liittymistä. Joko nopeiden liittymien saatavuudessa tai niiden houkuttelevuudessa on siis edelleen iso ongelma.

Gartner ennustaa tuoreessa analyysissään, että muutaman vuoden kuluttua kaupungeissa on saatavilla ultranopeat eli 50 Mbps tai nopeammat yhteydet ja syrjäseudulla joudutaan tyytymään hitaisiin perusliittymiin. Ultranopeat liittymät avaavat palveluntarjoajille ja sovelluskehittäjille uusia mahdollisuuksia, mutta nämä uudet palvelut ja kommunikointitavat ovat tarjolla vain osalle meistä. Laajakaistayhteyden nopeus tuleekin jakamaan meidät kahteen eri kastiin. Digitaalinen kuilu maapallon eri osien sekä myös maiden sisällä syvenee.

Analyysinsä lopuksi Gartner päätyy tutun kuuloiseen lopputulokseen; maissa joissa nopeisiin kiinteisiin yhteyksiin siirtyminen on hidasta, tulee valtiovallan harkita vakavasti ultranopeiden verkkojen rahoitusta julkisin varoin.

Suomen laajakaista 2015 -hankkeessa ollaan nyt varmistamassa nopeiden liittymien saatavuus, mutta mihin näitä liittymiä tullaan käyttämään? Tällä hetkellä internetiä käytetään eniten sähköpostin lukemiseen, laskujen maksamiseen ja tiedonhakuun. Kaikki tämä onnistuu kevyemmilläkin ratkaisuilla kuin kuituliittymällä. Viihde vetoaa useimpiin meistä, joten esimerkiksi televisio- ja videopalvelut, etenkin teräväpiirtolaatuisena, mainitaan usein palvelumarkkinoiden toivoina. Myös vakavahenkisemmiltä palveluilta odotetaan paljon. Etätyön pitäisi onnistua teknisesti entistä paremmin ja julkisia palveluita voitaisiin parantaa esim. telelääketieteen avulla. 

Yksi palvelutyyppi menestyy nyt ja epäilemättä jatkossakin. Laiton lataaminen nopeutuu liittymän nopeutuessa.

Kaikesta huolimatta on vielä epävarmaa ovatko kuluttajat valmiita maksamaan nopeista liittymistä. Jo tällä hetkellä operaattorit ovat kuiduttaneet suurimmat kaupungit, mutta silti nopeimmat liittymät ovat kiinnostaneet vain harvoja. Markkinoiden on siis kehityttävä, jotta nopeista liittymistä muodostuu jokamiehen tuote. Ilman sopivia palveluja tai halpaa hintaa kuidun vetämisessä on kyse vain nopeiden liittyminen saatavuuden parantamisesta. Sähköpostin saa luettua mokkulallakin. 

Lisätietoja:

Saija Ahlgren
Analyytikko
Market-Visio Oy
etunimi.sukunimi@marketvisio.fi
p. 040-828 4065

Artikkeli on julkaistu Tietoviikon sivustolla.