Globaali taloustaantuma on vauhdittanut jo aiemmin alkanutta kone- ja metallituoteteollisuuden rakennemuutosta. Alan suomalaiset yritykset joutuvat pakon edessä toteuttamaan transformaation, jossa IT:llä on keskeinen ja mahdollistava rooli.

Kone- ja metallituoteteollisuusyritykset työllistävät Suomessa 145000 ihmistä ja yritysten yhteenlaskettu liikevaihto on n. 30 miljardia euroa. Näin mitattuna tämä toimiala muodostaa yhden Suomen talouden peruspilareista. Globaalin talouskasvun vuosina ja etenkin kehittyvien markkinoiden vahvan investointihyödykekysynnän ansiosta suomalaiset kone- ja metallituoteyrityksen kasvoivat ja kansainvälistyivät voimakkaasti. Talouden voimakkaan laskun myötä alan yritysten liikevaihto ja tilauskannat ovat kuitenkin laskeneet merkittävästi ja varsinkin alihankkijoiden tilanne on vaikea.

Suomalaisilta kone- ja metallituoteteollisuuden yrityksiltä vaaditaan kykyä muuttaa nykyisiä liiketoimintamallejaan pärjätäkseen globaalin taantuman vauhdittamassa toimialan rakennemuutoksessa. Automaatiota on jo lisätty ja Suomi on tässä maailman kärkimaita. Seuraavaksi tulisi katsoa IT:n suuntaan ja kysyä, miten alan yritysten tulee vahvistaa omaa kilpailukykyään ja parantaa tuottavuutta IT:tä hyödyntämällä.

Asiakkaat muuttavat toimintamallejaan – alihankkijan täytyy seurata

Kone- ja metallituoteteollisuuden ns. päähankkijat siirtävät valmistustaan entistä enemmän verkostoon yhä harvemmille ja suuremmille sopimusvalmistajille. Samanaikaisesti nämä suuryritykset ovat siirtäneet omaa tuotantoansa halvemman kustannuksen maihin, etenkin Kiinaan ja Itä-Eurooppaan.

Säilyttääkseen elintärkeät asiakkuutensa täytyy alihankkijoiden paitsi reagoida näihin muutoksiin myös ennakoida tulevaa. Miten alihankkija varmistaa, että jatkossakin se säilyy päähankkijansa ostajien liikekumppanina? Asiakastarpeitaan seuraava ja täten omaa transformaatiotaan toteuttava yrityksen pystyy – ja sen on ehkä pakkokin – kansainvälistää omaa toimintaansa sekä siirtyä lähemmäs tuote- ja kehityspartneruutta päähankkijoiden kanssa. Alihankkijoilla on myös ristiriitaisia ja samanaikaisia paineita sekä tuotevalikoimansa differentaatioon että suurempien volyymien valmistamiseen. Alihankkijan pitää siis tehdä vaikeita liiketoiminnallisia valintoja. IT:llä on kaikkien liiketoimintamallien osalta mahdollistava rooli.

IT:n rooli transformaatiossa

IT:llä on keskeinen rooli, kun alihankkija tehostaa prosessejaan ja joutuu luomaan kokonaan uusia prosesseja osana liiketoimintansa transformaatiota. Keskeisiä alueita joilla vaaditaan uudistuksia ovat mm. tuotannonohjaus kokonaisuudessaan, oman toimittajaverkoston hallinta, myynti- ja markkinointi, tuotteiden elinkaaren hallinta sekä logistiikka. Lisäksi alihankkija, joka laajentaa toimintaansa järjestelmätoimittajan tai suuremman tuotantovolyymin sopimusvalmistajan suuntaan, joutuu miettimään uudelleen mm. taloushallinnon sekä henkilöstöhallinnon tehokkuutta ja näiden tukifunktioiden kykyä tukea yrityksen muutosta. Integroituminen osaksi päähankkijoiden tuotanto- ja logistiikkaketjuja tulee myös vaatimukseksi.

IT:llä on kaikkien näiden transformaatiota toteuttavien prosessiparannusten osalta mahdollistava rooli. Alihankkijayrityksen tulisi tehdä IT-järjestelmävalintansa ainakin kahdesta eri näkökulmasta. Ensinnäkin: tiedetäänkö, mihin suuntaan päähankkijat ovat kehittämässä omia tuotannonohjaus- ja hankintajärjestelmiään? Onko varmistettu, että alihankkija pystyy integroitumaan tulevaisuudessakin asiakkaansa tuotekehitys-, tuotanto- ja hankintaketjuihin, ettei ainakaan IT:n rajapinnoista tule esteitä? Esimerkkinä: jos päähankkijalla on käytössään SAP tai Oracle, IT-päätökset tullaan todennäköisesti tekemään näiden ympärillä, ja sopimusvalmistajan tulee varmistaa omien tietojärjestelmiensä yhteensopivuus. Toinen näkökulma lähtee yrityksen omista valinnoista ja visioista: tiedetäänkö, millä IT-järjestelmillä ja –ratkaisuilla on mahdollista tehostaa yrityksen avainprosseja ja tiedetäänkö, miten IT-ratkaisut tulisi implementoida, ja kenen kanssa? Entä mikä on investoinnin takaisinmaksuaika?

Alan termeillä sanottuna tarjolla on ERP, SCM, PLM, BI, PDM, BPM, CRM, HR ja muita ratkaisuja. Näiden joukosta valmistavan teollisuuden yritykset suunnittelevat investoivansa etenkin toiminnanohjaus- (ERP), toimitusketjun hallinta- (SCM) sekä Business Intelligence -järjestelmiin. Tässä viidakossa alihankkijalla on todellinen mahdollisuus tehdä – haasteista huolimatta – järkeviä ja välttämättömiä investointipäätöksiä IT:nsä osalta.

Opittavaa ulkomailta?

Suomalaiset kone- ja metallituoteyritykset eivät kohtaa haasteitaan yksin, eivätkä ne ole myöskään suomalaisille ainutlaatuisia. Kun mietitään, mikä rooli IT:llä on ollut yksittäisten yritysten tai kokonaisten tuotannollisten ketjujen tuottavuuden nostamisessa, voidaan katsoa sekä toimialojen yli että Suomen rajojen ulkopuolelle. Toimialojen välisessä vertailussa hyviä käytäntöjä ja oppeja voidaan hakea esimerkiksi rakentamisesta, missä pääurakoitsijoiden sekä näiden toimittajina järjestelmätoimittajien ja yksittäisten alihankkijoiden väliset tuotanto- ja hankintaketjut ovat monelta osin analogisia kone- ja metallituoteteollisuuden kanssa. Kun katsotaan ulkomaille, hyviä käytäntöjä järkevistä ja mahdollistavista IT-valinnoista löytynee esimerkiksi Japanista, Saksasta sekä Yhdysvalloista.

Kirjoittaja on Marketvision liiketoimintajohtaja.

Lisätietoja:

Tero Lausala
Liiketoimintajohtaja
Puh. 045-7731 3123
etunimi.sukunimi@marketvisio.fi
Market-Visio Oy

Artikkeli on julkaistu Tietoviikon sivustolla Analyytikon ikkunassa.